"Hopeinen" korisetti

Presidenttikahvin hopeisista sisäpusseista syntyi punomalla säilytyskorisetti. 

Korit on aika matalia, ja mitoitettu niin, että mahtuvat kaikki sisäkkäin.

Olen saanut lähipäivinä kahdeltakin bloggaajalta haasteen, kiitos niistä. Kun haastetta silmäilin, niin totesin, että se ei ihan tuosta vaan hoidu, vaan vaatii pikkuisen paneutumista. Joten tuon haasteen suhteen saatte hetken aikaa odotella.... Mutta lähiaikoina, lupaan ;)

Hellemekkoon asusteet

Viime syksynä ystävälleni tekemääni Hellemekkoon tein tuolloin kaveriksi myös laukun ja hatun. Josko nyt olisi vihdoin aika myös esitellä ne täällä blogissa. 

Laukkuun bongasin mallin pinterestistä; ohje täällä. Olkahihnan tein eri tavalla kuin ohjeessa, ja vuorin ompelin vanhasta valkoisesta lakanasta.

Puuhelmet jätin pois ja laukun sulkeminen hoituu napilla.

Hatun malli sovellettu tästä Dropsin hatusta, joka on esitelty blogissa jo muutama vuosi sitten. 

Lyhyemmällä lierillä ja käyttäen samoja ruutuja kuin laukussa.

Koko setistä ei valitettavasti löydy yhteiskuvaa, mutta aikas näyttävä tuli. Muutamalla etelänreissulla on jo kuulemma käynyt tämä kokonaisuus. Nähtäväksi jää, onko sille kotimaassa tänä kesänä lainkaan käyttöä... ;)

Tähtihetkiä

Koti männikössä blogissa törmäsin ihanaan tähden muotoiseen virkattuun mattoon. Ja kun ikuisuusprojektina on edelleen kuteiden vähentäminen, olihan sitä pakko tarttua koukkuun. 

Tämä ensimmäinen matto valmistui ihan trikookuteiden jämistä, mitä vain sattui löytymään. Se löysikin heti kotinsa meidän kylppäristä.

  ohje virkattuun tähtimattoon tässä, englanninkielinen teksti, mutta kaavio kertoo kaiken.

Toiseen mattoon tuhosin muutamasta lakanasta leikatut kuteet

Tuli aikas hempeän pastellinen. Tämä odottaa pääsyä ystäväni kesähuonetta koristamaan.

Kolmanteen mattoon sitten upposikin muistaakseni kolmet puhkikuluneet legginsit, yhdet collegehousut ja yksi poolopaita. Lisäksi ihan himppu muita jämäkuteita. Tämä sai kodin toisen ystäväni luota. Tosi hyvä mieli, kun sai taas muutettua vajaan muovikassillisen kuteita ihan käytettävään muotoon.

Kaikkien mattojen halkaisija on vajaan metrin luokkaa. Paksummissa kuteissa piti vähän muokata silmukkamääriä, mutta muuten kyllä lähes ohjeen mukaan tein. Piristävän erilainen mattomalli pyöreiden kaveriksi, tykästyin kovin :)

Rahaisat ruusut

Enpäs ole ennen maksanut ruusuista näin paljoa! Syynä lienee se, että nämä ruusut ovatkin ihan silkkaa rahaa... 

Eilisille juhlakaluille; yhdelle valmistuneelle ja yhdelle rippilapselle nämä väsäsin. 

Ohjeita tutkailin netistä, googlettamalla money rose, ja money leaf, löytyy monenlaista ohjetta. Rahaa näissä on 40€/ruusu. Kolmesta kympin setelistä tulee jo ihan riittävän runsas kukka, ja kahdesta vitosen setelistä lehdet.

Kukkiin laitoin vielä terälehtien keskelle heteitä, niin tuli tuo keskus hiukan nätimpi. Vartena on grillitikku, jonka päällystin vihreällä kukkateipillä. Näiden lisäksi ei muuta tarvitsekaan kuin rautalankaa ja aimo annos kärsivällisyyttä.

Taittelussa sai olla kyllä tosi varovainen, ettei ruusut repeä, mutta kyllä vaaditaan tarkkuutta ja huolellisuutta näiden purkajaltakin ;)

Molemmat kukkien saajat olivat poikia. Toinen totesi, että hei, TÄLLAISIA kukkia saa mulle tuoda koska vain!

Kiva että kelpasivat. 

Laitan vielä loppuun hätäisesti kännykällä nappaistut kuvat korteista jotka tein. (suokaa anteeksi huonot kuvat)

Tein kortteja vähän viimetingassa, ja tietenkään ei löytynyt aiheeseen sopivia tekstejä, mutta onneksi tuo Onnea teksti käy kaikkeen ;)

Huhuu!

Kuvittelin siitä olevan vajaa pari kuukautta, kun olen viimeksi blogia päivitellyt (tai omassa blogissani poikennut...), mutta ehei, siitä onkin vajaa kolme kuukautta. Apua! 

Mutta joo, hengissä ja hyvissä voimissa täällä ollaan. Sairastelin kyllä tuossa jokin aika sitten ihan vain flunssaa ja sen sellaista, mutta ei se ole syynä blogihiljaisuuteen. Mulla on vaan yksinkertaiseti ollut käsityöähky, (ja ehkä vähän blogiähkykin..) eikä oikein mitään valmista ole tullut. Tuo on mulle kyllä täysin ennenkuulumatonta. Tais mennä pahimmillaan jokunen viikko, etten koskenutkaan koukkuun tai puikkoihin. Välillä näköjään näinkin :)

No, nyt taas koukkuilu ja puikkoilu tuntuu maistuvan, ja jotain valmistakin on jo.

Tällä kertaa kuitenkin jotain ihan muuta kuin perinteisiä käsitöitä, vaikka käsityötä tämäkin... 

Me innostuttiin isännän kanssa tekeen vähän "remppaa". Syynä tähän ideaan (joka loppujen lopuksi paisui lumipallon lailla) oli yksi ja ainoa kuva faebookissa, missä oli uudistettu vessan lattiaa dc-fix kalvolla. Jonkun illan netissä aiheen tiimoilta surffailtuani suunnistin K-rautaan ja ostin yhden rullan kivijäljitelmä dc-fixiä. Kokeilumielessä (hieman skeptisenä) kiinnittelin kalvoa vessan seinään.....

Seinässä on lähes valkoinen isohko kaakelilaatta.

Leikkailin pala kerrallaan "giljotiinilla" ja kiinnittelin seinään, ja katsos vain, sehän alkoi näyttää hyvältä. No, tokihan kalvo loppui kesken, ja sitä piti isännän asioikseen lähteä hakeen lisää....

Uskomattoman hieno tuli, ja näin vähällä sai kummasti piristettyä tuota kliinistä seinää.

Lopuksi kävin vielä saumakohdat läpi niin, että lämmitin kalvoa hiustenkuivaajalla, jolloin ihan reunatkin taipuu kunnolla kiinni kaakeliin. Tää on aika monelle vieraalle mennyt jo ihan täydestä, eivätkä ole tajunneet että kyseessä on muovikalvo, eikä suinkaan kivilaatta!!!

Tästä kokeilusta innostuneena ja vielä vähän lisää netissä surffailtuani ilmoitin isännälle, että nyt tehdään keittiöremppa!!!

Meillä on ollut jo monta vuotta ajatuksena, että jossain vaiheessa pitää keittiölle tehdä jotain. Kaapiston ovet, sekä varsinkin listat ja kahvat olivat aika kamalassa kunnossa. Maalia ja vaikka mitä on oviin mietitty. Niiden pinta on ollut tosi hankalasti puhtaana pidettävä, ja selaista materiaalia, että haisee ihan kamalalle jos kostealla pyyhkii...

Netistä (Bauhausista) piti tilata leveämpää kalvoa, että riitti oviin, eikä tullut saumoja. Vaikka mitä ihania pintoja ja värejä olis ollut, mutta päädyimme valkoiseen puujäljitelmä versioon. Tasot tehtiin

tuolla tummanharmaalla kivijäljitelmällä. 

Kuvat puhukoot puolestaan: 

Ennen (anteeksi kaikki ylimääräinen roina tuossa kuvassa....)

Jälkeen. 

Kahvat vaihdettiin uusiin, mutta vanhat listat irrotettiin, hiottiin ja maalattiin tummanharmaaksi, ja ei kun takaisin paikoilleen.

Kaakeleille ei tehty mitään muuta kuin pestiin, ja ne sopii nyt paremmin tähän uuteen sävymaailmaan.

Siitä lumipalloefektistä... Tiskikonehan oli sitten ihan pakko uusia, kun vanha näytti niin kamalalta. Toki se oli myös jo oikeasti tosi vanha, varmaan lähemmäs 20 vuotta. Pesutulos oli hyvä, mutta meteli kamala!

Tuo kapea pikkulaatikosto uusittiin rungoiltaan, koska vanhat muovilaatikot (3kpl) oli jo pahasti lohkeilleet, mutta etulevyt hyödynnettiin vanhat. Myös leikkuulaudat, eli nuo kaksi ylimmäistä, uusittiin.

Ennen kuin uskalsimme tason päällystää tuolla muovilla, piti laittaa koepala, miten se pysyy. Pala oli tuossa reilun viikon, eikä koneesta tuleva kuuma höyry sitä irrottanut edes reunoista, joten pintaan vain. Toki nyt pitää muistaa aina kuumien astioiden, kattiloiden ym. kanssa käyttää pannunalusia, ja leikkuulautaa on käytettävä, ettei tule viiltoja, mutta niinhän olemme tehneet ennenkin!

Ennen

Jälkeen. Tässä vielä yläreunan lista väärän värinen... 

Ja lumipalloefekti jatkuu; tuo tason alla oleva irtolipasto odottaa seuraavaksi maalausta valkoiseksi...

Tässä uusi, oikean värinen lista.

Taso ennen

Ja jälkeen.

Tässä viimeisessä kuvassa vielä uusi ja vanha pinta vierekkäin. Iso ei kuvassa ero ole, mutta luonnossa raikastui kyllä paljonkin, vaikkei väri muuttunutkaan. Täytyy todeta että olen TOSI TYYTYVÄINEN! ja oikea keittiöremppa saatiin lykättyä taas hamaan tulevaisuuteen. 

Aikaa meni useampi päivä, ja ilta kahteen pekkaan, mutta eniten aikaa vei ovien irrottelu ja vanhojen pintojen puhdistus kunnolla, sillä likaa, rasvatahroja tai muutakaan ei saa pinnassa olla jos haluaa että kalvo pysyy. 

Jos maalit, laatikosto, uudet vetimet ja kaikki muutkin tykötarpeet (ei pesukone) lasketaan, tuli tälle rempalle hintaa varmaankin jotain vajaa 200€, josta noin puolet meni dc-fixiin. Ei paha, vai mitä sanotte. 

Viluvarvas

Viluvarvas tarvii joskus villasukkien päälle vielä tossutkin. Löysin talvella lankavarastoistani kassillisen Novitan Huopanen lankaa. En ole niistä osannut oikein mitään tehdä, mutta nyt päätin, että ne on tuhottava! Surffailun tuloksena päädyin Huovutettuihin tossuihin.

Itselleni tuli tossut tumman ruskeasta. Jäivät hieman väljäksi, joten pujottelin niihin vanhat kengännauhat, jotta pysyvät menossa mukana. Suunnitelmissa oli vielä jotain kuvioo neulahuovutella koristeeksi, mutta jäänythän tuo on..... No, ehtiihän sen myöhemminkin, jos sellainen kärpänen iskee ;)

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.... Omien tossujeni jälkeen sain tiukkasävyisen vaatimuksen nuoremmalta pojalta, että MULLE KANS! Ja eipä siinä muu auttanut. Hyvät tuli näistäkin. 

Isomman pojan tossutkin on jo neulottu, mutta pyykkikonetta vailla. Vielä en saanut kaikkia huopasia tuhottua, mutta isäntä ei kuulemma tossuja tarvitse, joten loput langat jää edelleen odottamaan innostusta.

Kämmekkäät pitkän kaavan mukaan

Aloittelin jo edellis syksynä ystävälleni kämmekkäitä. Tuo postaus viime maaliskuulta kertoo, että homma HIEMAN tökki.... Ihan nauratti itseänikin, kun kovasti uhosin, että kyllä ne "ensi" talveksi valmiit on. Joo, ehtihän ne just ja just, mutta malli kyllä totaalisen toisenlainen ;)

Ei tullut alkuperäisellä mallilla valmista, ei.... Kuvio oli tosi kaunis, ja ihan itseänikin harmittaa, mutta loppusilauksen antoi se, että tuosta kun olin vähän pidemmälle neulonut, totesin, että liian iso tulee, vaikka olin jo kerran purkanut ja vaihtanut pienemmät puikot. Siis purkuun meni yli vuoden (marinoitunut) työ...

Uudella mallilla tulikin sitten nopsasti valmista. Nätit nämäkin, nostetuilla silmukoilla toteutettu.

Ystävä tykkäsi, se kait on pääasia. Ja ensi talvena nämä pääsevät sitten jo ihan oikeasti käyttöön ;)

Leppoisia kevättalven päiviä <3